keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Miten Suomessa saa töitä?

Miten saada töitä? Miten vakuuttaa työnantaja pätevyydestäni? Etenkin kun on ollut pitkään työttömänä. Siinäpä niitä tuhannen taalan kysymyksiä..

Kuten kerroin, sain kesäksi töitä ja tosiasia on, että sain työn koska olen siinä hyvä ja mikä tärkeintä: työnantaja tunsi minut jollakin tavalla jo entuudestaan. Minun ei tarvinnut yrittää erottua hakijoiden joukosta epätoivoisesti, koska minut tunnettiin jo ja minun ei myöskään tarvinnut todistella osaamistani, koska työnantaja tiesi minun osaavan homman. Hän valitsi minut, sillä tiesi palkkaavansa pätevän ihmisen, vaikka olenkin ollut pitkään työttömänä. Tässä tilanteessa työttömyyteni ei haitannut. Joskus sentään on suhteistakin hyötyä..

Muutenhan tämä työttömyysaikani on ollut melkoisen hiljaista työnantajapuolen osalta. Mikä avuksi, kun tietää olevansa hyvä ja pätevä, mutta ei pääse osoittamaan sitä? Satojen hakemusten joukosta ei erotu. Pitkä työttömyysjakso ilmeisestikin pelottaa työnantajia, vaikka työttömyys ei olekaan omaa syytä. Työhaluja on, mutta ei töitä. Minut kyllä palkataan, kun työnantaja tietää minut ja osaamiseni, mutta uusia ihmisiä en pääse vakuuttamaan, en edes haastatteluun. Turhauttavaa.

Suututtaa jopa, kun esimerkiksi eräässä henkilöstövuokrafirmassa todettiin, että kyllä he jättävät sellaiset ihmiset suosiolla jonoon, joilla on vuoden työttömyysjakso takanaan. Miten ylimielistä touhua! Minua on kerran jopa tultu kyselemään omalta työpaikaltani kilpailijalle töihin. Sen hetkinen pomoni seurasi touhua suu auki muutaman metrin päästä. Oi että oli hieno fiilis! Kieltäydyin kohteliaasti ja pysyin työssäni. Sen hetkinen elämäntilanteeni ei olisi mahdollistanut hyppyä toiseen työpaikkaan, mutta kyllähän sitä tietysti jälkeenpäin mietiskelee, että mitäs jos.. No, pointtini on siinä, että kun itse TIEDÄN olevani hyvä, arvokas, pätevä ja osaava työntekijä, niin millä hemmetillä joku suunnilleen lukiosta päässyt HR-ihminen mukamas päättelee, että pitkä työttömyysjakso tekee minusta automaattisesti hylkytavaraa? Ja mikä ihme tätä nykymaailmaa riepoo, kun töihin ei pääse, vaikka mitä yrittäisi. Paitsi niillä suhteilla. Tadaa, kerrankin tunsin oikean ihmisen oikeassa paikassa - vaikka eipä sekään kesää pidemmälle kanna, mutta on edes jotakin.

Hämmentyneenä olen seurannut telkkarista "viisaiden" päätöksiä työttömyyden kitkemiseksi. Suurin osa keinoista on vain keppiä ja piiskaa, valvontaa ja syyllistämistä. Ja työkokeilu.. kyllä siihen lyhyempikin aika riittää, että voi vakuuttaa potentiaalisen työnantajan pätevyydestään. Ei siihen neljän kuukauden ilmaistyötä tarvita! Olen kerran päässyt töihin yhden päivän omatoimisen työkokeilun jälkeen; työnantaja sanoi että no tule huomenna töihin ja katsotaan päivän jälkeen. Ja naps, töitä tuli. Määräaikainen pesti sekin, mutta pääsi sillä taas vähän matkaa elämässä eteenpäin. Tuo tosin tapahtui ennen tätä viimeisintä taantumaa/lamaa, että noinkohan nykytilanteessa olisi onnistunut? Ja minkälainen paperisota ja byrokratia siinä oikeasti pitäisi olla, että tuollainen onnistuu? Jos tuota minunkin yhden päivän kokeilujaksoani mietitään, niin olisi kai pitänyt tehdä jonkinlainen harjoittelu/kokeilu/tms. sopimus ennen sitä päivän kokeilua ja sen käsittely asiaankuuluvissa virastoissa olisi kestänyt pitkään ja miten sitten vakuutuksetkin mahdollisen työtapaturman takia..? Nyt homma sujui ns. paikallisesti sopien ilman "turhia" byrokratian pykäliä.

Olen tätä joskus tainnut ihmetelläkin, mutta miten Suomella ja suomalaisilla on varaa jättää pätevien ja osaavien ihmisten reservi käyttämättä!? Miksi ei tehdä lakeja ja säädöksiä, jotka aidosti helpottavat työntekijöiden palkkaamista oikeisiin töihin? Mitä tässä tilanteessa pitää tehdä, jotta saadaan lisää työpaikkoja, joihin voidaan palkata ihmisiä? Lisäkiristyksillä ja kepin kanssa heilumisella homma ei lähde sujumaan, joten mitäpä jos kokeiltaisiin toista tapaa. Puretaan liikaa säännöstelyä ja kikkailua, joka työllistää ainoastaan ylityöllistettyjä valvontaviranomaisia. Helpotetaan asioita. Jospa vain muutaman klikauksen ilmoitus sähköiseen palveluun riittäisi ilman nettikaavakkeiden täyttelyä, kymmenen lomakkeen skannausta ja perusteellista selvitystä aikomuksesta työllistyä/työllistää. Ja sama myös toisin päin, helppo klik klik, kun työ päättyy ja on taas tarpeen saada apua päivärahan tms. muodossa. Ja nimenomaan niin, ettei tarvitse pelätä jäävänsä tyhjän päälle, jos työt loppuvatkin yllättäen esim. koeaikana ilman mitään järjellistä syytä. Näinkin on käynyt, eikä ollut ihan helppo rasti vakuutella TE-toimiston henkilöä siitä, etteivät työt loppuneet minun omasta töppäilystäni, vaan vähän omintakeinen työnantaja ihan yks kaks ilmoitti että voit lähteä kotiin, eikä suostunut kertomaan syytä.  Karenssipeikkohan siellä heti ensimmäisenä oli vastassa.

Keep it simple. Neuvo jota kehotetaan noudattamaan joka paikassa. Markkinoinnin ja myynnin punainen lanka. Yksinkertaistetaan asioita, helpotetaan ja kevennetään byrokratiaa. Osoitetaan luottamusta kansalaisiin, eikä ensimmäisenä olla suorittamassa kolmannen asteen kuulusteluja ja epäillä vilunkipelistä. Suomi nousuun!

6 kommenttia:

  1. Ihmisellä on niinkin suuri kuin kolmen kuukauden mittainen ikkuna valmistumisen jälkeen, joka määrittää koko uran suunnan. Tuon ajan mennessä ohitse, työllistymismahdollisuudet tippuvat promilleihin. Ehkä se kvartaaliajattelu on tavoittanut myös rekry-ihmiset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoiset paineet vastavalmistuneilla.. Usean vuoden opiskelut rankattu arvottomiksi kolmessa kuukaudessa? Opiskelu kannattaa, vai kannattaako?

      Poista
  2. On se melko hurjaa, että ääneen sanotaan, ettei vuoden työttöminä olleita edes harkita. Vaikka niinhän se vaan menee, itselläkin jossain niillä main työhaastattelukutsut loppuivat. Tänään ruokatauolla (jee, töissä!) kuuntelin kun eräs yhtä aikaa aloittanut nainen huokaili, että vieläkin tulee työhaastattelukutsuja ja pitää vaan vastailla, että töitä on jo. Oli kuulemma ollut työttömänä noin kuukauden ja ehtinyt juosta jo kuudessa eri haastattelussa. Kivat hänelle, mutta taitaa jäädä liian ruusuinen kuva työnhausta. Jos työttömyys olisi venähtänyt, syystä tai toisesta, niin olisisvat ne haastattelukutsut tyrehtyneet. Ja sanottakoon suoraan, että hän on ihan normaali, keski-ikäiseinen, toimistotyötä tehnyt tradenomi. Varmasti ihan hyvä ja pätevä, muttei mitenkään erityinen huippuosaaja. Laitetaanpa hänellekin vuosi työttömyyttä plakkariin ja - bing - saa hänkin pitkäaikaistyöttömän leiman otsaansa ja kaikki koulutukset ja työkokemukset haihtuvat taivaan tuuliin. Ihan älytöntä.

    Olen miettinyt juuri tuota samaa kuin sinäkin: miten Suomella tosiaan on varaa makuuttaa koulutettuja ja osaavia ihmisiä kotona? Montakohan kymppitonnia minunkin maisterintutkintoni yhteiskunnalle kustansi? Miksei koulutettuja työttömiä voi vaikka nopeasti muuntokouluttaa tehtäviin, joihin tarvitaan vaan tietynlainen sivitys ja koultustaso? Tai ottaa vain suoraan töihin ja työtehtäviin perehtymään? Neljän kuukauden koeaika, jos ei onnistu, niin ulos vaan. Esimerkiksi Englannissa moniin paikkoihin riittää pelkästään se, että on jonkinlainen korkeakoulutus. Aivan sama mikä pääaine on ollut, suoritettu tutkinto kertoo jo sen, että osaa lukea, kirjoittaa ja hakea tietoa. Ei biologista nopeasti esimerkiksi lääkäriä leivota, mutta vaikka sosiaalityöntekijäksi pitäisi päästä muuten kuin suorittamalla uusi maisterintutkinto. Itse aloittaisin muutoksen soveltuvuusarvioinnilla ja sitten maksimissaan kaksi vuotta opiskelua. Sekin on minusta liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hurjaa on. Asenteet muuttuvat työttömyystilannetta hitaammin. Useimmille työtön tarkoittanee henkilöä joka ei kerta kaikkiaan halua mennä töihin, eikä tee yhtään mitään sen eteen, että saisi töitä. Ennenhän tilanne tosiaankin oli toisenlainen. Riitti, että marssi ovesta sisään ja kysyi pomolta että koska voi aloittaa. Töitä tosiaankin sai, jos niitä halusi. Mutta nyt työhaluiset ihmiset nakertelevat kynsiään kotona, kun ei niitä työpaikkoja ole ja niihin ei oteta ihmisiä jotka ovat olleet vähänkään pidemmän ajan työttömänä - vaikka pidempään työttömänä olleiden joukosta saattaisi löytyä pätevämpiä tekijöitä kuin siitä haastatteluun otettavasta töissä olleiden joukosta. Järkyttävä tilanne.

      Byrokratian kevennys, työllistämisen helpottaminen, kyttäysvaltion alasajo, muuntokouluttamisen täsmätoteutukset jne. Olen samaa mieltä siitä, että jos on jonkun korkeakoulututkinnon saanut opiskeltua, on ihan riittävät näytöt oppimiskyvystä. Ei sen alan välttämättä tarvitsisi olla koulutukseen nähden pilkulleen oikea, jotta voisi työllistyä. Ja tosiaan, joku järki siihen täydennys-/muuntokoulutuksen pituuteen. Itsestäni tuntuisi tässä vaiheessa joku kahden vuoden opiskeluaika todella pitkältä ajalta, kun kuitenkin olen elämäni aikana opiskellut jo parikymmentä vuotta, osan oppisopimuksella, osan työn ohella, osan päätoimisena opiskelijana. Ja siihen vielä kaiken maailman kurssit ja koulutukset päälle. Kyllä näillä oppitunneilla jo pitäisi töihin päästä!

      Poista
  3. Jep, vaimo opiskeli yhtä soittoa kolmekymppiseksi hankkien itselleen insinöörin ja kemian maisterin tutkinnon ja täydentämällä vielä matikan kandin ja elintarvikekemian maisterin opinnoilla. Vaan ei täällä töitä ole ja nyt kun hänelläkin on muutama vuosi työttömyyttä cv:ssä niin ei edes haastatteluihin pääse

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurja tilanne vaimollasikin. Jotakin todella ravisuttavaa muutosta tähän tarvittaisiin. :(

      Poista

Olet sitten kohtalotoveri, onnellisesti työelämässä tai jotain muuta - osallistu ihmeessä keskusteluun!