keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Työhakemusta kirjoittamassa - taas kerran

Tällaisena aurinkoisena talvipäivänä, kun valkoinen hanki kimmeltää ja linnut laulavat kevätlaulujaan, on ihan kiva olla kotona ja nauttia.. mistä? Pakko myöntää, että kauniin päivän hohto himmenee, kun selaa avoimia työpaikkoja esimerkiksi mollin sivuilta ja yrittää taas kerran saada aikaan iskevän ja juuri sitä tiettyä työpaikkaa varten räätälöidyn työhakemuksen. Käytän tuntitolkulla aikaa siihen, että muokkaan CV:ni sopimaan avoimeen tehtävään ja itse hakemuskirjeeseen sitten laitan enemmän persoonaani peliin. Tarkistelen päivämäärät, kirjoitusvirheet ja asiasisällön. Muokkaan ulkoasua, ei liian lennokas, mutta ei ihan peruskauraakaan. Pohdin valokuvan liittämistä. Viilaan ja hion, säädän ja sorvaan. Lopulta olen tyytyväinen lopputulokseen ja lähetän hakemuksen varmana siitä, että kyllä tällä hakemuksella ja omalla osaamisellani pääsen varmasti ainakin haastatteluun saakka.

Odotan ja odotan. Avoimen työpaikan viimeinen hakupäivä menee ohi. No kyllä ne viimeistään nyt käsittelevät hakemuksia ja on enää vain ajan kysymys, että puhelin soi. Vaan eipä soi. Eikä sähköpostiinkaan tule postia kyseisestä yrityksestä. Into ja toiveikkuus hälvenevät ja tilalle tulee pettymys. Ei taaskaan tärpännyt, vaikka olisin ollut juuri sellainen henkilö, jota ilmoituksessa haettiin.. Mikähän minussa oli vikana, kun ei edes haastatteluun saakka päässyt? Vai enkö vain erottunut suuresta hakijajoukosta? Olisihan ihan hienoa saada edes se "kiitos, mutta ei kiitos" -viesti kohtuullisessa ajassa, ettei suotta elättele toivonkipinää. Onneksi edes joistakin yrityksistä tulee fiksusti infoa hakuprosessin etenemisestä ja lopulta tieto jonkun onnellisen palkkauksesta, mutta valitettavan usein hakemukset tuntuvat katoavan lähettämisen jälkeen syvään mustaan kaivoon, josta ei enää kuulu yhtään mitään. Kai niillä rekrytoijilla sitten on kädet täynnä töitä hakemusten käsittelyn kanssa, kun eivät ehdi edes lyhyttä viestiä laittaa. Tai mistä lie johtuu, en tiedä.

Taas on uusi mato koukussa, jospa tällä kerralla tärppäisi!

4 kommenttia:

  1. Toivottavasti tärppää tai saat edes jonkinlaisen vastauksen hakemukseesi. Liian usein hakemukset tuntuvat katoavan johonkin mystiseen, mustaan aukkoon.

    VastaaPoista
  2. Heh, en halua lannistaa sinua kun työttömyys ei ole karmaisevia kasvojaan sinulle paljastanut, mutta tekstistäsi tuli ihan oma itseni mieleen kymmenisen vuotta sitten kun suorastaan pursuin energiaa ja toivoa työnhaun suhteen. Neljän vuoden ja 500:n hakemuksen jälkeen toivoni hiipui ja aloin vähemmin personoimaan hakemuksiani. Nyt kun takana on 1500+ hakemusta niin olen luonut niin geneerisen hakemuksen, että sitä voi käyttää joko avoimiin paikkoihin tai kohdennettuihin hakuihin. Olen prosessin vienyt niin pitkälle, etten hakemukseen laita edes kohdefirmaa saati henkilöä ja sähköpostissani on valmis allekirjoitus työnhakemista varten... En vain enää jaksa välittää ja hioa papereitani kun tyhjän olisi saanut pyytämättäkin...

    Toivon kovasti ettet pääse työttömyysuralla yhtä pitkälle kuin minä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, no on tässä vielä jonkinlainen draivi päällä, mutta kyllähän kylmä totuus vähitellen avautuu minullekin. Sinulla on tuo työnhaku hioutunut ammatiksi saakka. :( Ikävä kuulla.. Toivottavasti pääsisit vaihtamaan alaa mahdollisimman pian.

      Poista

Olet sitten kohtalotoveri, onnellisesti työelämässä tai jotain muuta - osallistu ihmeessä keskusteluun!